Syysvehnä kasvuun ja maaperä kuntoon kierrätyslannoitteella

Lohjalainen maanviljelijä Max Schulman odotti äitienpäivän tienoilla monen muun tapaan kelien kuivumista ja lämpenemistä. Syksyllä kylvetty 20 hehtaarin lohko syysvehnää oli talvehtinut hyvin, ja nyt oli aika antaa oraalle kasvua kiihottava lannoite.

Schulman toimii Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitossa vilja-asiamiehenä sekä lobbaa Euroopan unionissa maatalousalan ja Suomen etujen puolesta. Tätä kautta hänelle on muodostunut vahva näkemys myös kiertotaloudesta.

– Minua kiinnostavat kiertotalouden tuottamat uusiutuvat raaka-aineet. Biojätteen kierrätys ja jalostaminen on yksi osa tätä. Biokaasun lisäksi prosessin tuloksena syntyy ravinnepitoista mädätettä, jolle halusin antaa mahdollisuuden viljantuotannossa.

Niinpä Schulmanin syysvehnälohkon laitaan tuli huhtikuussa säiliöautoilla 560 kuutiometriä kierrätyslannoitetta läheisestä Gasumin Lohjan biokaasulaitoksesta. Autot purkivat lastinsa 55 kuution konttiin, josta urakoitsija levitti lannoitteen multaavalla lietevaunulla peltoon yhdessä työpäivässä.

18 hehtaarin alalle tuli typpeä 120 kiloa hehtaaria kohden. Lohkon päissä on kahden hehtaarin nurmikaistaleet, jotka toimivat kääntötilana. Lannoitteen mukana peltoon saatiin myös orgaanista ainesta.

Tietoa analyysin ja kokemuksen kautta

Lohjan seudulla karjatilat ovat käyneet vähiin, ja sitä myöten lietteen levitys on monelle viljelijälle tuntematon kokemus. Kun biokaasulaitos valmistui alkuvuodesta, Schulman sai Gasumilta yhteydenoton, jonka myötä hänellä heräsi kiinnostus kierrätyslannoitetta kohtaan.

– Minusta idea yhteistyöstä oli hyvä ja tuo asiaa käytännön tasolla lähemmäs viljelijöitä. Haluan katsoa, mitä tästä seuraa ja miettiä sen pohjalta jatkoa.

Lohjanharjun eteläpuolella maalaji on savivoittoista, ja kun karjanlantaa ei enää levitetä eikä viljelykierto toimi riittävästi, maaperä kaipaa orgaanista ainetta. Biokaasulaitokselta tulevassa kierrätyslannoitteessa sitä on reilusti. Ravinnepuoli on kokonaisuudessa kohdallaan, sillä fosforiakaan ei ole liikaa.

Schulman haluaa nähdä itse ja myös kertoa muille, miten kierrätyslannoite vaikuttaa kasvustoon ja maaperään.

– Viljelijät tarvitsevat tietoa, miten levitys onnistuu ja mitä tapahtuu kasvukautena, eli miten lannoite käyttäytyy. Säännöllisillä maa-analyyseilla seuraan peltolohkon viljavuuden kehittymistä.

Luomuhyväksyttyä uusiutuvaa lannoitetta

Gasumin Lohjan biokaasulaitos tuottaa vuodessa noin 40 gigawattituntia biokaasua ja 50 000 tonnia kierrätyslannoitetta. Laitoksen raaka-ainetta ovat kaupoista ja kuluttajilta tuleva biojäte sekä elintarviketeollisuuden sivuvirrat, jotka soveltuvat erityisesti luonnonmukaiseen viljelyyn.

Schulmanin tilalla luomustatusta ei ole, mutta tulevaisuudessa tilanne voi muuttua. Biolaitokselta tulevalla lannoitteella on tässä iso rooli.

– Katson nyt rauhassa tuloksia ja teen sen pohjalta ratkaisuja. Moni tekijä puoltaa kyllä Gasumin lannoitteiden käyttöä, sillä ravinnearvot ovat kohdallaan ja logistiikka toimii. Hinnalla on tietenkin oma tärkeä merkityksensä.

Hintapolitiikka on toistaiseksi auki, sillä kaikki osapuolet ovat vielä osin uuden äärellä. Kustannuksia voidaan arvioida tarkemmin, kun tuotteen ravinnepitoisuudet varmistuvat Lohjan laitoksen tuotannon vakiintuessa.

Lannoitteen levityksestä vielä sen verran, että yöllisestä 10 millimetrin sateesta huolimatta painavan lastin levitys saatiin tehtyä yllättävän pienin jäljin. Kaikki edellytykset hyvälle sadolle ovat olemassa, ja kasvukaudesta toivotaan suotuisaa.

– Kyllä tässä monelta osin myönteisen odottavat fiilikset ovat. Biolaitoksen tuottama määrä, kun riittää lannoittamaan lähialueen pellot laajalla säteellä.