Leipomon hävikki on biokaasulaitoksen herkkua

Kun tuottaa neljä miljoona kiloa leipää ja muita leipomotuotteita vuodessa, syntyy väistämättä jonkin verran hävikkiä ja biojätettä. Porokylän Leipomossa tuon määrän pienentämiseen on kiinnitetty aktiivisesti huomiota ja siinä on laatupäällikkö Joonas Pelon mukaan onnistuttu mainiosti.

“Olemme tunnistaneet hävikit, nostaneet sen syntymisen keskiöön ja miettineet työpajoissa biojätteen määrän vähentämistä. Vuonna 2020 saimme sen painettua 180 tonniin”.

Leipomon hävikki koostuu tuotannon sivuvirroista, kuten taikinakanteista, hylkytuotteista ja lattiajauhoista. Biojäte on mennyt kierrätykseen aiemminkin, mutta keväällä 2020 sen jatkokäsittelyssä alkoi uusi aikakausi Gasumin kanssa solmitun sopimuksen myötä.

Nyt biojäte matkaa Nurmeksen ja Lieksan leipomoista keskimäärin kerran kuukaudessa Kuopion biokaasulaitokselle, missä siitä jalostuu biokaasua. Jäljelle jäävä mädäte on hyvin ravinnepitoista kierrätyslannoitetta peltoviljelyyn.

Paikallinen kuljetusliike vastaa otsonoidun biojätekontin kuljettamisesta täytenä Kuopioon ja sieltä pestynä takaisin. Pelo on ollut erittäin tyytyväinen yhteistyöhön joka taholla.

“Huolellisen selvittelyn ja suunnittelun kautta käyttöönotto oli kivuton ja kaikki on toiminut moitteitta. Tämä on kaiken kaikkiaan hyvin positiivinen juttu”.

Vakaita vastuullisuusaskeleita

Markkinointipäällikkö Marika Pulkkinen kertoo, että vastuullisuusnäkökulma korostuu yhä vahvemmin Porokylän Leipomon toiminnassa.

“Kehitimme kaksi vuotta pk-yrityksille soveltuvaa kevennettyä Ekokompassi – ympäristöjärjestelmää, mikä on nyt meillä käytössä. Molemmissa tuotantotiloissa käyttämämme sähkö on kokonaan uusiutuvaa energiaa eli tuulivoimaa”.

Jätehuollossa tarkka lajittelu, nykyaikaiset kalusteet ja optimaaliset tyhjennysvälit ovat osa tavoitetta vähentää hiilidioksidipäästöjen määrää. Jätejakeista biojäte on suurin, mutta kaikki hävikki ei mene suinkaan jäteastiaan.

“Olemme jo pitkään antaneet syömäkelpoisen hävikin hyväntekeväisyyteen”, Pulkkinen kertoo.

Porokylän Leipomon päätuote on ruisleivät, joita valmistuu jopa 20 000 päivässä. Lisäksi vaaleat leivät, piirakat, kukot, kahvileivät ja gluteenittomat tuotteet.

Orgaaninen jäte maistuu

Gasumilla on Suomessa useita Kuopion kaltaisia biokaasulaitoksia. Ne käsittelevät tyypillisesti keskimäärin 60 000 tonnia biojätettä vuodessa. Biokaasun tuotanto on hyvä esimerkki raaka-aineiden paremmasta hyödyntämisestä ja kiertotalouden edistämisestä. Myynti- ja asiakkuuspäällikkö Anniina Hiltusen mukaan leipomoilta tulee heille maistuvaa materiaalia.

“Leipomoilta tuleva orgaaninen jäte kuuluu meidän mieliruokiimme. Kaikki puhdas sekä elintarvikekaupoista saapuva pakkauksellinen orgaaninen jäte on hyvä biokaasun raaka-aine, unohtamatta toki muita orgaanisia tuotannon sivuvirtoja”.

Kuopiossa laitoksen kapasiteetti alkaa olla käytetty ja laajennussuunnitelmat ovat jo pitkällä. Nurmeksessa Porokylän Leipomossa Pelo miettii samaan aikaan seuraavan askeleen mahdollista ottamista.

“Uunimme eivät taivu biokaasun käyttämiseen, mikä olisi vastuullisuuden kannalta erinomainen asia. Pitääpä laittaa lisää painetta laitevalmistajien suuntaan.”.

Biokaasua voidaan käyttää kaikissa samoissa käyttökohteissa kuin maakaasua, esimerkiksi polttoaineena maa- ja meriliikenteessä ja energiana teollisuudessa.

Testaa laskurilla, miten organisaatiosi biojäte voidaan hyödyntää

Biojätteitä voidaan käyttää teollisuuden energiana, kaasuauton polttoaineena sekä kierrätysravinteiden raaka-aineena. Testaa, kuinka suuren päästövähenemän organisaatiosi saa aikaan, kun biojäte hyödynnetään biokaasun tuotannossa.

Siirry laskuriin