Pakkausmateriaalien erottelutehokkuus keskiössä biokaasulaitoksilla

Jopa 15 prosenttia kaikesta tuotetusta ruoasta päätyy Suomessa jätteeksi. Onneksi suuri osa ruokajätteestä voidaan kuitenkin hyödyntää biokaasun sekä kierrätyslannoitteen valmistuksessa niin Gasumin, kuin muidenkin toimijoiden biokaasulaitoksissa.

Uusiutuva energia sekä ravinteiden kierrätys on keskeinen osa kotimaista kiertotaloutta.

Suomessa biokaasua valmistetaan vedenpuhdistamojen lietteiden ja maatalousjätteen lisäksi kotitalouksien biojätteistä, ruokakauppojen hävikistä ja syystä tai toisesta pilaantuneista ruokateollisuuden tuote-eristä.

Esikäsittelyssä muovi erotellaan massasta pois

Kotitalouksissa lajitellaan monesti jätteitä väärin, minkä seurauksena erilliskeräyserien seassa tulee biokaasulaitoksille epäpuhtauksia, kuten lasia, metallia ja muovia. Lisäksi ruokateollisuuden myyntiin kelpaamattomia tuotantoeriä sekä kauppojen ruokahävikkiä kerätään alkuperäispakkauksissaan omana jakeenaan nimeltä pakattu biojäte.

Biokaasulaitoksilla vastaanoton jälkeen jätteen esikäsittelyssä esikäsittelylaitteisto rikkoo ja avaa pakkaukset sekä keräyspussit. Ennen biokaasureaktoriin päätymistä massasta poistetaan muovi sekä muut epäpuhtaudet.

Kevyet materiaalit, kuten muovit nousevat massassa pintaan ja vastaavasti raskaat aineet kuten metallit ja lasi painuvat pohjaan. Välikerros ohjataan prosessissa eteenpäin kaasun tuotantoon. Erotuslaitteistot kykenevät poistamaan jopa 98 % massaan kuulumattomista aineista.

Joskus erotusprosessissa saattaa tapahtua häiriö, jonka vuoksi mädätysjäännökseen, eli lannoitteeseen, voi päätyä poikkeuksellinen määrä muovijäämiä. Tällöin se ohjataan jätteenpolttolaitokselle energiantuotantoon.

Prosesseja kehitetään edelleen

Esikäsittelylaitteistot ovat viime vuosien aikana kehittyneet ja niitä kehitetään edelleen myös Gasumin laitoksilla. Gasum kehittää ja tutkii parhaillaan muovin ja muiden epäpuhtauksien poistotekniikan käyttöä myös prosessin loppupäässä, eli syntyvän mädätysjäännöksen jatkokäsittelemiseksi.

Gasumin uusimmilla laitoksilla Turussa ja Lohjalla käytössä onkin jo muista laitoksista poikkeava esikäsittelymenetelmä, jossa pakkaukset erottuvat suurempina kappaleina kuin niin sanotuissa perinteisissä menetelmissä.

Mikään esikäsittelylaitteisto ei kuitenkaan pysty erottelemaan sataprosenttisesti kaikkia epäpuhtauksia biojätteestä. Siksi on tärkeää etsiä parhaita käytäntöjä yhdessä kaikkien ketjun toimijoiden kesken ja edistää esimerkiksi biohajoavien pakkausmateriaalien kehitystä elintarvikekäyttöön.

Kierrätysravinteet vähentävät riippuvuutta fossiilisista lannoitteista

Lannoitteen kannalta parasta olisi, jos biojätteet saapuisivat laitoksille täysin ilman pakkausmateriaaleja tai keräyspusseja. Laki sallii kuitenkin jonkin verran muovia lannoitteissa, koska se mahdollistaa muutoin hukkaan menevien ravinteiden ja energian saamisen kiertoon biojätteistä sillä aikaa, kun erotusteknologia kehittyy.

Pakkauksessaan olevan elintarvikejätteen päätyminen poltettavaksi ei ole kestävä ratkaisu.

Suomessa biokaasulaitoksissa sivutuotteena valmistetut lannoitteet ja ravinteet sisältävät sataprosenttisesti kotimaista typpeä ja vähentävät näin riippuvuuttamme ulkomailta, kuten Venäjältä tuoduista fossiilisista lannoitteista.

Gasumin kierrätyslannoitteet täyttävät kaikki niille asetetut vaatimukset eivätkä ole laadultaan poikkeavia muihin vastaavien toimijoiden tuotteisiin. Epäpuhtauksien raja-arvot kiristyvät vuonna 2028, mutta Gasumin tuottamat lannoitteet täyttävät jo nykyisellään tiukemmat puhtausvaatimukset.