Asiakaspalvelu
Kirjaudu
Jokainen Gasumin biokaasulaitos tuottaa biokaasun lisäksi kierrätysravinteita – Lohjan laitoksen tuottama lannoite soveltuu myös luomuviljelyyn
Tiesitkö, että biokaasun lisäksi Gasum tuottaa laitoksissaan kierrätysravinteita? Esimerkiksi Lohjalle 2021 alkuvuodesta avatun biokaasulaitoksen kierrätysravinteet soveltuvat erityisesti luonnonmukaiseen viljelyyn. Ravinteiden kierrätys on silti vielä melko hyödyntämätön resurssi. Suomessa biomassoista saataisiin kierrätettyä niin paljon fosforia, että sillä voisi lannoittaa kestävästi maamme kaikki pellot.
Gasum on Suomen suurin biokaasuntuottaja kierrättäen vuosittain noin 500 000 tonnia biomassaa liikenteen vähäpäästöiseksi polttoaineeksi, biokaasuksi. Biokaasun lisäksi Gasumin laitoksissa syntyy myös erilaisia kierrätysravinteita. Esimerkiksi tammikuussa 2021 avattu Lohjan biokaasulaitos tuottaa luonnonmukaiseen viljelyyn soveltuvaa lannoitetta, jollaista Suomen markkinoilla tarjolla maatilojen käyttöön alueellisesti vähän.
Lohjalla biokaasun ja lannoitteen tuotannossa käytetään kaupoista ja kuluttajilta tulevaa biojätettä ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoja. Kierrätyspalveluiden osalta laitos palvelee etenkin pääkaupunkiseudun yrityksiä ja lisää luomutuotantoon soveltuvien lannoitteiden tarjontaa Lohjan alueen maanviljelijöille.
”Lohjan laitos sijaitsee lähellä pääkaupunkiseutua, ja alueella on paljon luonnonmukaisesti viljeltyä peltopinta-alaa, joka hyötyy kierrätyslannoitteesta. Kierrätyslannoitteiden etuna on fossiilisiin lannoitteisiin verrattuna niiden sisältämä orgaaninen aines, jolla on iso rooli peltojen kasvukunnon ja säänkestävyyden ylläpidossa. Kierrätyslannoitteilla peltojen viljavuus paranee ympäristöystävällisesti, ja lannoitteiden orgaanisen aineksen ansiosta lannoitetut pellot myös sitovat paremmin hiiltä”, Gasumin lannoite- ja ravinnetuotteiden kehityspäällikkö Katja Alhonoja kertoo.
Biomassoissa piilee valtaa energia- ja lannoitepotentiaali
Tällä hetkellä Suomessa on paljon maatiloja, joilla on ongelma fosforipitoisen lannan sijoittamisen kanssa. Näillä tiloilla ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi peltoalaa kaikelle tuottamalleen lannalle ja siksi peltojen fosforikuormitus nousee suureksi. Maatalouden biomassojen kierrättäminen ja prosessointi esimerkiksi biokaasuntuotantoa hyödyntäen mahdollistaisi tehokkaamman ravinteiden kierrätyksen eri alueille. Tämä vähentäisi yksittäisten alueiden peltoalojen tarpeetonta kuormitusta.
Lantaa käytetään biokaasun tuotannossa kuitenkin vielä vähän. Alhonojan mukaan tavoite olisi, että tulevaisuudessa myös peltojen biomassat pystyttäisiin hyödyntämään biokaasun tuotannossa. Tämän jälkeen ne voitaisiin palauttaa peltoon. Kun biomassoista voidaan hyödyntää tehokkaammin sekä niiden sisältämä energia että ravinteet, voidaan puhua aidosti resurssitehokkaiden ekosysteemin luomisesta.
”Biomassojen hyödyntämisessä piilee Suomessa valtava energiapotentiaali. Gasum on suuri jätevesien ja biojätteiden käsittelijä, mutta maatalouden biomassoista hyödynnetään kansallisesti ihan murto-osa. Jos kaikki järkevästi otettava biomassojen fosfori laitettaisiin kiertoon, se riittäisi korvaamaan kaiken sen mineraalisen fosforin, mitä Suomen pelloilla nyt käytetään”, Alhonoja sanoo.
Lannoitteet sopivat myös teollisuuden käyttöön
Kierrätysravinteilla ja -lannoitteilla voidaan korvata maatalouden lisäksi teollisuuden käyttämiä fossiilisia lannoitteita. Niitä voidaan käyttää esimerkiksi maisemointiin ja kaatopaikkojen peittoon käytettävien multatuotteiden ravinnetäydennykseen ja metsäteollisuuden puhdistamojen typen lähteenä.
”Kierrätysravinteet ovat kiinteä osa kiertotaloutta, ja niiden käyttö mahdollistaa osaltaan asiakkaidemme pääsemisen kestävyystavoitteisiinsa. Tunnistamme jatkuvasti ravinteille uusia käyttökohteita ja kehitämme toimintaamme. Hyvä esimerkki innovatiivisuudesta on Turun biokaasulaitoksen tuottama ammoniakkivesi, jota käytetään betoniteollisuuden savukaasujen pesuun”, Alhonoja kertoo.
