Silmänruokaa tankatessa – Kivistön uudella kaasutankkausasemalla pääsee ihailemaan taidetta
Vantaan Kivistöön auenneella uudella kaasutankkausasemalla voi ihailla julkista taideteosta. Taiteilija Katja Tsykarevin taideteos on toteutettu osana Gasumin ja LAB-ammattikorkeakoulun yhteistyötä.
Vantaan Kivistön kaasutankkausasemalla voi hieraista silmiään: raskaan- ja henkilöajoneuvoliikenteen tankkausasemalla pääsee nimittäin ihailemaan julkista installaatiotaideteosta.
Lappeenrantalaisen kuvataiteilija Katja Tsykarevin suunnitteleman ja toteuttaman taideteoksen inspiraation lähteenä ovat olleet maastokarttojen korkeuserot.
– Pyrin yhdistelemään teoksessa ympäristöystävällisyyttä, kaasua ja liikennöintiä sekä maalla että merellä. Teoksessa näkyvä vihreä kuvaa luontoarvoja, sininen Gasumin logon väriä ja vesillä liikkumista, tummanvioletti väri taas kaasua. Pinkki, aseman LNG-säiliötä koristava väritys taas tulee suoraan Vantaan kaupungin Kivistön alueen brändiväreistä, Tsykarev kertoo.
Luonto ja urbaani maisema yhdistyvät
Tsykarev toivoo, että taideteos tuo paitsi viihtyvyyttä myös luontoa ja orgaanisuutta urbaanin ympäristön keskelle.
– Teollisella alueella pinnat ja muodot ovat melko karuja. Halusin tuoda muodoilla ja linjoilla luontoa urbaanin ympäristön keskelle. Tankkausasemalla vietetään aika vähän aikaa, joten toivon, että taideteos voi tuoda pienen visuaalisen tauon ja eräänlaisen hengähdyshetken ehkä kiireisenkin ajomatkan keskelle, hän kertoo.
Tsykarev valmistui LAB-ammattikorkeakoulusta viime keväänä. 26-vuotias taiteilija on erikoistunut kuvanveistoon ja installaatiotaiteeseen.
– Käytän työssäni mielelläni kierrätysmateriaaleja ja uusiutuvia materiaaleja, sellaista, minkä joku ehkä mieltää roskaksikin. Pyrkimyksenä on, että työni ei kuormita ympäristöä. Omat arvoni tuntuivat sopivan myös Gasumin vaalimiin arvoihin, Tsykarev kertoo.
Kivistön tankkausaseman installaatiotaiteen muodot syntyvät pinnoille kiinnitetyistä teippauksista.
– Teippausten avulla asemalla sijaitsevat elementit muuttuvat taiteeksi, hän kertoo.
Ensimmäinen laatuaan
Gasumin teollisuus- ja liikenneyksikön Suomen maajohtaja Olli Paasio kertoo, että sopivan taideteoksen valitseminen ei ollut helppoa, sillä hyviä ideoita oli niin monta. Tsykarevin ideassa Gasumia kiehtoi teoksen voimakas kuvio, joka jättää varaa myös mielikuvitukselle, värien monipuolisuus ja niiden yhdistäminen.
– Tarina teoksen takana puhutteli. Vastaavaa tankkausaseman ja julkisen taideteoksen yhdistämistä ei ole aiemmin tehty Suomessa, joten toteutus on sikäli ainutlaatuinen. On hienoa päästä tuomaan rakennettuun ympäristöön piristystä taiteen muodossa, Paasio iloitsee.
Paasion mukaan Gasum ei halua poissulkea vastaavan yhteistyön toteuttamista jatkossa.
– Kokemus on ollut positiivinen, ja onkin mielenkiintoista nähdä, miten asiakkaat ottavat uuden tankkausaseman ja sen ilmeen vastaan, hän sanoo.
Taide on osa Kivistöä
Kivistön aseman taideteos on ollut Gasumin tiedossa jo siitä saakka, kun tankkausaseman tontti saatiin käyttöön. Asema sijaitsee alueella, jossa myös asemakaavat vaativat julkisen taiteen huomioimista ja toteuttamista.
– Kivistöä halutaan kehittää taidekaupunkina, ja taide on ollut osa sen suuraluevisiota jo siitä saakka, kun Kivistön keskusta-aluetta on alettu kehittää, kertoo Kivistön alueen aluearkkitehti Anna-Riitta Kujala Vantaan kaupungilta.
Kujalan mukaan tausta-ajatuksena on, että taide tuo moniulotteisuutta, monimuotoisuutta ja kiinnostavuutta kaupunkiin.
– Ajattelemme, että taide vastaa sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden tavoitteisiin. Kun taide on kaupunkilaisten ulottuvilla, se mahdollistaa taide-elämykset kaikille, hän sanoo.
Taide onkin Kivistössä läsnä sekä yksityisissä että julkisissa tiloissa.
– Lähtökohtana on, että taide olisi integroituna rakennushankkeisiin. Edellytämme, että yksityistenkin rakennushankkeiden osalta taiteilija olisi mukana hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa työparina jo alusta saakka. Tällöin taide kuuluu aidosti osaksi rakennuksia, kaupunkitiloja ja niitä muodostavaa kaupunkia, Kujala kertoo.
Kivistön keskustassa pääsee tällä hetkellä ihailemaan noin kuuttakymmentä teosta.
– Taide on läsnä niin katukiveyksissä, rakennuksissa kuin sisäpihoillakin. Osa teoksista on toteutettu yksittäisten taiteilijoiden voimin, osa osallistavina hankkeina. Mukana on sekä veistoksia, erityisiä taidekiveyksiä että esimerkiksi valotaidetta, Kujala sanoo.
Kujala seurasi mielenkiinnolla myös Gasumin tankkausaseman valmistumista.
– Pääsimme kommentoimaan teoksia ja osallistumaan sopivan teoksen valintaan. Katja Tsykarevin teos tuo hienon lisän alueelle, sillä meillä on ennestään esillä melko vähän tämän tyylistä taidetta, Kujala sanoo.
Julkisen taiteen toteuttaminen kiinnostaa opiskelijoita
Kivistön tankkausaseman visuaalinen ilme on osa Gasumin ja LAB-ammattikorkeakoulun yhteistyötä. Asemalle haettiin visuaalista ilmettä LAB-ammattikorkeakoulun järjestämällä kurssilla viime vuonna.
– Kurssi oli suosittu. Saimme 12 erinomaista ehdotusta, ja kolme työtä palkittiin. Opintojakson opettajana toimi William Dennisuk, kertoo LAB-ammattikorkeakoulun osaamispäällikkö Eija Mustonen.
LAB-ammattikorkeakoulu toimii Lahdessa ja Lappeenrannassa. Koulu aloitti toimintansa vuoden 2020 alussa, kun Lahden ja Saimaan ammattikorkeakoulut yhdistyivät.
Mustosen mukaan julkista taidetta käsittelevän kurssin järjestämistä ja työn toteuttamista helpottivat Gasumilta saadut selkeät reunaehdot.
– Tilaajan toiveet ovat julkisessa taiteessa oleellinen osa työn suunnittelua ja toteutusta. Olimme tosi iloisia ja ylpeitä siitä, miten hyviä ehdotuksia kurssilta saatiin, Mustonen kertoo.
Työelämäyhteistyö ja parempi työelämä kuuluvat oleellisesti LAB-ammattikorkeakoulun strategiaan.
– Opiskelijoidenkin motivaatio on korkealla, kun kurssilla pääsee tekemään yhteistyötä eri yritysten kanssa, Mustonen kertoo.
Taiteilija Katja Tsykareville tankkausaseman visuaalisen ilmeen toteuttaminen on ollut haastava, mutta palkitseva projekti.
– Tässä on täytynyt opetella organisoimaan omaa työskentelyään ihan uudella tavalla, sillä yleensä taiteilijana työskentelytahtinsa on voinut päättää täysin itsenäisesti. Yhteistyö on ollut todella opettavaista, mielenkiintoista ja samalla palkitsevaa, Tsykarev kertoo.
Teksti: Pi Mäkilä
Kuvat: Markus Pentikäinen